Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tietotaito
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikat ja taito on liitetty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 6.12.2023. Monikansallisen hakemuksen hyväksyminen luetteloon on merkittävä kunnianosoitus lasin tekemisen käsityötaidolle, perinteen kantajille ja koko suomalaiselle lasialalle. Perinteen jatkuminen vaatii tietotaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle, tekijöiden työn mahdollistamista ja osaamisen arvostusta.

Suomen ja viiden muun maan hakemus Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on hyväksytty Botswanassa 6.12.2023. Monikansallisessa hakemuksessa ovat Suomen lisäksi mukana Ranska, Saksa, Espanja, Tšekki ja Unkari. Suomessa hakemusta oli laatimassa 17 lasialan ja perinteenkantajien yhteisöä. Suomen lasimuseo on ollut hakemuksen alulle panija Suomessa ja koordinoinut hanketta kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2021 Opetus- ja kulttuuriministeriö valtuutti Museoviraston koordinoimaan hakemusta yhdessä Suomen lasimuseon ja lasialan toimijoiden kanssa.

”Olemme ylpeitä uudesta Unesco-kohteestamme, joka tekee näkyväksi lasialan taitajia sekä aineettoman kulttuuriperinnön kytköksiä suomalaiseen designiin. Suomessa on vahvaa käsityöalan osaamista, joka saa nyt ansaittua tunnustusta”, hehkuttaa Leena Marsio Museovirastosta.

Perinteen ylläpitäminen vaatii perinteen siirtymistä ja lasinpuhaltajien työn arvostusta

Suomi on vuosikymmenten ajan ollut kansainvälisesti tunnettu lasimuotoilustaan. Muotoilu vaatii rinnalleen lasin käsittelytaitoa sekä muotoilijoiden ja puhaltajien välistä saumatonta yhteistyötä. Lasin työstäminen on erityistaitoa vaativaa käsityötä ja elävää aineetonta kulttuuriperintöä. Unescon tunnustus tukee ennestään niin perinteentaitajien kuin suomalaisen lasin arvostusta maailmalla. 

”Lasiesineillä on suomalaisille erityinen merkitys. Niiden estetiikkaa ihaillaan ja niiden korkeasta laadusta ja tunnettuudesta koetaan ylpeyttä. Unescon päätös on osaltaan mahdollistamassa, että tietotaito säilyy ja kehittyy edelleen”, Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther sanoo.

1600-luvun lopulta asti yltävä perinne elää, mutta uhkaa hiipua ja yksipuolistua Suomessa – sama ongelma on muissakin hakemuksen maissa. Keskeisessä roolissa perinteen säilymisessä ovat perinteen kantajat ja yhteisöt, jotka ylläpitävät ja kehittävät elävää perintöä. Perinteen säilyminen edellyttää myös laadukasta koulutusta ja perinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Käsityötaidon säilyminen tarvitsee myös kuluttajien arvostusta käsityönä valmistettua lasia kohtaan.

Suomen lasimuseon 10 vuoden työ lasialan arvostuksen hyväksi palkittiin Unescon päätöksellä

Suomen lasimuseo on tehnyt kymmenen vuoden ajan aktiivisesti töitä sekä Suomessa että ulkomailla, jotta lasiin liittyvä tietotaito saataisiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Valtakunnallisena vastuumuseona Suomen lasimuseolla on rooli museoalan kehittäjänä sekä yhteiskunnallisena toimijana.

Kotimaassa Suomen lasimuseo on koonnut yhteen lasialan verkoston toimijat: Marraskuussa 2023 perustettiin alan kattava verkosto kehittämään lasialan hyväksi tehtävää suojelutyötä. Kansainvälisyys on aina ollut lasialan elinehto, ja kansainvälisten toimijoiden ja museoiden välistä yhteistyötä on vahvistettu hakuprosessin aikana entisestään.

Suomen lasimuseo on kerännyt tietoa lasin puhalluksen historiasta ja nykypäivästä 40 vuoden ajan. Lisäksi museo on aktiivisesti elvyttänyt perinteisiä käsityötaitoja esimerkiksi kansainvälisissä projekteissa ja työpajoissa. Seuraavaksi museo tallentaa kokoelmiinsa erityisesti suomalaisena pidettäviä lasin valmistuksen työskentelytapoja ja työkaluja sekä jatkaa perinteen kantajien haastatteluja.

Lisätiedot

Hanna Mamia-Walther, museonjohtaja, Suomen lasimuseo, 040 330 4100, hanna.mamia-walther(at)riihimaki.fi

Uta Lauren, hankkeen valmistelevan työryhmän asiantuntijajäsen Suomesta, lasialan asiantuntija, 040 131 3054, uta.lauren(at)gmail.com

Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto, leena.marsio(at)museovirasto.fi, 02953 36017

Mirva Mattila, kulttuuriasiainneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö mirva.mattila(at)gov.fi, 058 2953 30269

Lehdistökuvia ja liikkuvaa kuvaa median käyttöön, lehdistösivu: https://museovirasto.fi/fi/medialle/lasi

Alan tekijöitä:

Iittala, mestari ja kisälli, tiedon siirtyminen sukupolvelta toiselle:
Heikki Punkari, h.punkari(at)gmail.com ja Aada Vainio, aada.vainio(at)outlook.com, 0456396884 (Punkari puhaltanut muun muassa Sarpanevan Orkideat, opettaa edelleen Tavastian opiskelijoita.)

Perinteen kantaja, tietotaito, pitkä ura alan tekijänä mm. Riihimäen Lasi Oy:ssä
Jaakko Liikanen, Riihimäki, jaska.liikanen(at)gmail.com

Lasinpuhaltaja Kaappo Lähdesmäki, Lasismi, Riihimäki, 0417050367, info(at)lasismi.fi,
Ennakkoon sovittaessa median on mahdollista myös kuvata lasin valmistamista.

Perinteen koulutus, lasiin erikoistunut taiteilija, muotoilija ja opettaja Kirsti Taiviola, Aalto yliopisto: +358 040 700 8543, kirsti.taiviola(at)aalto.fi Ennakkoon sovittaessa median on mahdollista kuvata lasin valmistusta Aalto yliopiston lasistudiolla, yhteydenotot, lasipajan studiomestari: 050 591 7877, slate.grove(at)aalto.fi

Muotoilunäkökulma, Muotoilija Heikki Orvola, heikki.orvola(at)gmail.com Työskennellyt muotoilijana useiden lasinpuhaltajien, myös italialaisten mestareiden kanssa.

Median on mahdollista kuvata Iittalan lasitehtaalla sovittaessa:
Noora Hostikka, Head of Communications Projects, Fiskars Group, 0505666101

Kunnande relaterat till handtillverkat glas har upptagits på Unescos förteckning

Information, kunskap och teknik relaterad till handtillverkat glas har tagits med på Unescos lista över immateriella kulturarv 6.12.2023. Att den multinationella ansökan har godkänts är en betydelsefull hedersbetygelse för glastillverkningen som hantverk, traditionsbärarna och hela den finländska glasindustrin. För att traditionen ska fortleva krävs det att kunnandet förs vidare från generation till generation, att det finns förutsättningar för arbetet och att kunnandet uppskattas.

Nomineringarna från Finland och fem andra länder har godkänts och upptagits på Unescos Representativa lista över mänsklighetens immateriella kulturarv i Botswana 6.12.2023. Förutom Finland deltog även Frankrike, Tyskland, Spanien, Tjeckien och Ungern i den multinationella ansökan. I Finland undertecknades ansökan av 17 sammanslutningar i glasbranschen och bland traditionsbärarna. Finlands glasmuseum var initiativtagare till ansökan i vårt land och har koordinerat projektet i tio års tid. År 2021 gav Undervisnings- och kulturministeriet Museiverket fullmakt att koordinera ansökan tillsammans med Finlands glasmuseum och andra aktörer i glasbranschen.

”Vi är stolta över vårt nya Unesco-element, som lyfter fram utövare inom glasbranschen och anknytningarna mellan immateriellt kulturarv och finsk design. I Finland finns ett starkt kunnande inom hantverksbranschen som nu får välförtjänt erkännande”, säger Leena Marsio från Museiverket glatt.

Viktigt att traditionen förs vidare och att glasblåsarnas arbete uppskattas

I tiotals år har Finland varit internationellt känt för sin formgivning av glas. Utöver förmågan att hantera glas kräver formgivningen ett friktionsfritt samarbete mellan formgivarna och glasblåsarna. Att bearbeta glas är ett hantverk som kräver specialkunskaper och ett levande immateriellt kulturarv. Unescos erkänsla stöder ytterligare uppskattningen av såväl traditionsbärarna som av finskt glas ute i världen. 

”Glasföremål har en särskild betydelse för finländare. Finländarna beundrar föremålens estetik och de känner sig stolta över föremålens höga kvalitet och välkändhet. Unescos beslut möjliggör bevarandet och fortsatt utveckling av detta kunnande”, säger Hanna Mamia-Walther, chef för Finlands glasmuseum.

Traditionen, med anor från slutet av 1600-talet, lever men riskerar att krympa och bli ensidig i Finland – samma problem upplevs i de övriga länder som deltagit i ansökan. Traditionsbärarna och sammanslutningarna som upprätthåller och utvecklar den levande traditionen spelar en central roll för att traditionen ska bevaras, vilket också förutsätter utbildning av hög kvalitet och att traditionen förs vidare från generation till generation. För att hantverket ska fortleva måste också konsumenterna visa uppskattning för glas som tillverkats för hand.

Finlands glasmuseums tioåriga arbete belönades med Unescos beslut

I tio års tid har Finlands glasmuseum aktivt arbetat såväl i Finland som utomlands för att glaskunnandet skulle tas med på Unescos lista över immateriella kulturarv. I egenskap av riksomfattande ansvarsmuseum spelar Finlands glasmuseum en viktig roll som utvecklare av museibranschen och som samhällsaktör.

I hemlandet Finland har Finlands glasmuseum samlat aktörer i ett nätverk för glasbranschen: I november 2023 grundades ett branschomfattande nätverk för att utveckla skyddsarbetet för glasbranschens bästa. Internationalism har alltid varit ett livsvillkor för glasbranschen och samarbetet mellan de internationella aktörerna och museerna har ytterligare förstärkts under ansökningsprocessen.

Finlands glasmuseum har samlat in information om glasblåsningens historia och nutid under 40 års tid. Dessutom har museet aktivt blåst liv i traditionella hantverksfärdigheter till exempel i internationella projekt och verkstäder. I sina samlingar kommer museet härnäst att bevara arbetsmetoder och verktyg som anses typiskt finska i glastillverkningen samt fortsätta intervjua traditionsbärare.

Tilläggsuppgifter:

Hanna Mamia-Walther, museidirektör, Finlands glasmuseum, +358 40 330 4100, hanna.mamia-walther(at)riihimaki.fi

Uta Lauren, finländsk sakkunnig i arbetsgruppen som berett projektet, sakkunnig i glasbranschen, +358 40 131 3054, uta.lauren(at)gmail.com

Leena Marsio, specialsakkunnig, Museiverket, leena.marsio(at)museovirasto.fi, +385 2953 36017

Mirva Mattila, kulturråd, Undervisnings- och kulturministeriet, mirva.mattila(at)gov.fi, +358 2953 30269

Pressbilder och rörliga bilder för pressens bruk, pressida: https://museovirasto.fi/fi/medialle/lasi

Aktörer i branschen:

Iittala, mästare och gesäll, överföring av kunskap från generation till generation: Heikki Punkari, h.punkari(at)gmail.com och Aada Vainio, aada.vainio(at)outlook.com, +358 45639 6884 (Punkari har bland annat blåst glas till Sarpanevas Orkidéer, undervisar fortfarande Tavastias studerande.)

Traditionsbärare, know-how, lång karriär som aktör i branschen bland annat vid Riihimäen Lasi Oy,
Jaakko Liikanen, Riihimäki, jaska.liikanen(at)gmail.com

Glasblåsare Kaappo Lähdesmäki, Lasismi, Riihimäki, +358 417050 367, info(at)lasismi.fi,
Medierna kan i förväg komma överens om att få dokumentera glastillverkning.

Utbildning i traditionen, konstnär, formgivare och lärare specialiserad på glas, Kirsti Taiviola, Aalto-universitetet: +358 040 700 8543, kirsti.taiviola(at)aalto.fi Medierna kan i förväg komma överens om att få dokumentera glastillverkning i Aalto-universitetets glasstudio, kontakt: hyttans studiomästare Slate Grove: +358 50 591 7877, slate.grove(at)aalto.fi

Formgivningssynvinkeln, Formgivare Heikki Orvola, heikki.orvola(at)gmail.com Arbetat som formgivare med många glasblåsare, också italienska mästare.

Medierna kan i förväg komma överens om att få dokumentera glastillverkning i Iittalas glasbruk.
Kontakt: Noora Hostikka, Head of Communications Projects, Fiskars Group, +358 50 5666 101